Miksi lakimuutos tarvitaan?
Nykyinen raskauden keskeyttämistä koskeva laki on säädetty vuonna 1970. Laki on laadittu aikana, jolloin kaikki keskeytykset tehtiin kirurgisena toimenpiteenä sairaalassa. Nykyään yli 95 % keskeytyksistä tehdään kuitenkin lääkkeellisesti. 50 vuotta vanha laki ei enää vastaa nykypäivän käytäntöjä saati yleisesti hyväksyttyä naisen oikeutta päättää lisääntymisestään itse.
Nykyinen laki sallii raskaudenkeskeytyksen sikiön poikkeavuuden ja äidin sairauden tai iän lisäksi niin sanotuin sosiaalisin syin. Raskaana olevan edellytetään selvittävän keskeytyksen taustalla olevat syyt ja ne kirjataan lääkärin laatimaan lausuntoon. Kehollista itsemääräämisoikeutta kunnioittaen OmaTahto2020-kansalaisaloite ajaa perusteluiden vaatimisen poistamista laista. Päätös keskeytyksestä tulee olla raskaana olevalla itsellään, joten keskeytystä ei tarvitse perustella terveydenhoidon henkilökunnalle.
Keskeytyksen saaminen edellyttää kahden lääkärin erillistä lausuntoa. Käytännössä ns. lähettävän lääkärin lausunto saadaan perusterveydenhuollosta ja ns. suorittavan lääkärin lausunto erikoissairaanhoidosta. Vaatimus kahden lääkärin lausunnosta pitkittää prosessia ja kuormittaa sekä raskaana olevaa että terveydenhuoltojärjestelmää. Tämä saattaa viivästyttää pääsyä raskaudenkeskeytykseen ja johtaa – vastoin lain kirjainta ja henkeä – keskeytyksen toteutumiseen myöhemmillä raskausviikoilla.
Koska yli 95 % kaikista raskaudenkeskeytyksistä tehdään nykyään lääkkeellisesti, uuteen lakiin tulisi kirjata mahdollisuus toteuttaa raskaudenkeskeytys synnytyksiä hoitavan sairaalan lisäksi myös muissa viranomaisen hyväksymissä terveydenhuollon yksiköissä.
Miksi juuri nyt?
Itsemääräämisoikeus ja lakien ihmisoikeusperustaisuus ovat viime vuosina nousseet entistä vahvemmin yhteiskunnalliseen keskusteluun. Oikeus vapaaseen ja turvalliseen raskaudenkeskeytykseen on keskeinen osa naisten kehollista itsemääräämisoikeutta ja oikeutta päättää itse omasta lisääntymisestään. Lakiin kirjaaminen turvaa tämän oikeuden. Kaikissa muissa Pohjoismaissa ja valtaosassa muutakin Eurooppaa laki takaa keskeytyksen pyynnöstä – tässä suhteessa lakimme on syytä saattaa yhteneväiseksi muun Euroopan kanssa.
Kahden lääkärin lausunto on ollut jo pitkään pelkkä muodollisuus, joka kuitenkin pahimmassa tapauksessa hidastaa keskeytykseen pääsyä. Ei-toivotun raskauden pitkittyminen aiheuttaa inhimillistä kärsimystä. Kaikki keskeytykseen liittyvät asiat voitaisiin ongelmitta käsitellä yhden palveluntarjoajan toimesta ja välttää täten terveydenhuollon kuormitusta.
Johtaisiko uudistettu laki siihen, että raskaana oleva voisi päättää keskeyttää raskauden sen missä vaiheessa tahansa?
Ei. Kansalaisaloitteella ajetaan raskaudenkeskeytyksen sallimista raskaana olevan pyynnöstä 12. raskausviikon täyttymiseen mennessä. Raja on siis sama kuin nykyisessäkin lainsäädännössä.
Kuten nykyinenkin laki, myös kansalaisaloitteen lakiehdotus takaisi mahdollisuuden keskeytykseen myös 12. raskausviikon jälkeen erityisluvalla. Valvira voi myöntää luvan keskeytykseen 20. raskausviikolle asti ja, mikäli lääketieteellisellä tutkimuksella on todettu vaikea sikiön sairaus tai rakennepoikkeavuus, 24. viikolle.
Kansalaisaloitteessa on myös säilytetty ennallaan mahdollisuus keskeytykseen, mikäli raskauden jatkuminen vaarantaisi hakijan hengen tai terveyden.
Lisäisikö lain uudistaminen tehtyjen aborttien määrää?
Tutkimusten mukaan ei. Suomessakin tilastot osoittavat, että keskeytysten määrä on laskenut tasaisesti abortin laillistamisen jälkeen. Nykyiseenkin lakiin on kirjattu velvoite antaa ehkäisyneuvontaa keskeytykseen hakeutuvalle.
Raskaudenkeskeytysten määrään vaikuttavia tekijöitä ovat sen sijaan sosioekonominen asema, koulutustausta, päihteiden käyttö ja alueelliset erot terveydenhuollossa. Jotta raskaudenkeskeytysten lukumäärän pysyy jatkossakin alhaisena, on tärkeää panostaa sosiaalipoliittisiin toimiin, kuten toimivaan terveydenhuoltoon, laajaan ehkäisyn saatavuuteen ja seksuaalikasvatukseen.
Kaikkiaan kansainvälisistä tutkimuksista selviää, että mitä rajoitetumpi aborttilaki on, sitä enemmän raskaudenkeskeytyksiä tehdään.
Lähde: Gil-Lacruz, A., Gil-Lacruz, M. & Bernal-Cuenca, E. 2012. Socio-Economic Determinants of Abortion Rates. Sexuality Research and Social Policy, 9(2), pp. 143-152. doi:10.1007/s13178-011-0056-z.
Millainen laki raskauden keskeyttämisestä on muissa Pohjoismaissa?
Suomi oli ensimmäinen Pohjoismaa, joka salli abortin myös sosiaalisten syiden perusteella. Pian Suomen laki muuttui muita Pohjoismaita tiukemmaksi, kun 1970-luvun aikana muut Pohjoismaat mahdollistivat keskeytyksen raskaana olevan pyynnöstä. Kaikissa muissa Pohjoismaissa abortin saa omaan tahtoon perustuen, Pyyntöön pohjautuvan raskaudenkeskeytyksen viikkorajat vaihtelevat eri maiden kesken. Tanskassa ja Norjassa abortin saa pyynnöstä 12. raskausviikoon saakka, Ruotsin 18 raskausviikkoon ja Islannin 22. raskausviikkoon saakka.
Kuinka paljon Suomessa tehdään raskaudenkeskeytyksiä?
Vuonna 2018 Suomessa tehtiin 8602 raskaudenkeskeytystä, siis 7,6 raskaudenkeskeytystä tuhatta 15–49-vuotiaista naisista kohti. Keskeytysten määrä on Suomessa laskenut vuosi toisensa jälkeen ja on nyt historian alhaisin. Lisäksi se on kansainvälisesti vertailtuna hyvin pieni.
Jos abortti kiellettäisiin lailla, loppuisivatko raskaudenkeskeytykset?
Raskaudenkeskeytysten saatavuuden rajoittaminen ei vähennä niiden lukumäärää, mutta vaikuttaa keskeytysten turvallisuuteen dramaattisesti. Maailmalla tehdään vuosittain arviolta 25 miljoonaa naisen terveyden vaarantavaa raskaudenkeskeytystä, mikä tarkoittaa 45 % kaikista tehdyistä keskeytyksistä.
Maissa, joissa abortti on laitonta tai sallittu vain rajoitetuissa poikkeustapauksissa, 75 % tehdyistä keskeytyksistä on terveydelle vaarallisia. Maissa, joissa laki raskauden keskeyttämisestä sallii keskeytyksen laaja-alaisemmin, 90 % keskeytyksistä on turvallisia. Suomessa keskeytyksiin liittyvät komplikaatiot ovat hyvin harvinaisia.
Laillisen raskaudenkeskeytyksen saatavuuteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tutkimusten mukaan taloudellinen kehitys, sukupuolten tasa-arvo, ehkäisyn saatavuus sekä terveydenhuollon laatu. Esimerkiksi monissa Euroopan maissa tehtyjen keskeytysten määrät ovat maailman alhaisimpia.
Lähde: WHO, https://www.who.int/news-room/detail/28-09-2017-worldwide-an-estimated-25-million-unsafe-abortions-occur-each-year.
Eikö tärkeämpää olisi panostaa siihen, ettei raskauksia tarvitsisi keskeyttää?
Suomen nykyinenkin laki raskauden keskeyttämisestä edellyttää raskauden ehkäisyä koskevaa neuvontaa keskeytyksen yhteydessä. Lisäksi keskeytyksen jälkeen suunniteltu raskauden ehkäisymenetelmä tulee dokumentoida. Tämän myötä raskaudenkeskeytysten määrä on jatkuvasti vähentynyt Suomessa. Maassamme tehdään myös aktiivisesti kansainvälisestikin arvostettua seurantaa ehkäisyn onnistumisesta keskeytyksen jälkeen.
Ei-toivottujen raskauksien ehkäisyssä on edelleen tärkeää ylläpitää kattavaa ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvolaverkostoa sekä panostaa terveydenhuoltoon ja koulutukseen, erityisesti monipuoliseen seksuaalikasvatukseen ja kattavaan ehkäisyn saatavuuteen. Monien kuntien tarjoama maksuton ehkäisy nuorille on osa tätä toimintaa.
Lähde: WHO
Vähentääkö raskaudenkeskeytys mahdollisuutta saada lasta tulevaisuudessa?
Ei. Komplikaatioitta sujuneella raskaudenkeskeytyksellä ei ole todettu hedelmällisyyttä heikentävää vaikutusta. Kohdunulkoista raskautta, keskenmenoja tai ennenaikaista synnytystä ei esiinny raskaudenkeskeytyksen läpikäyneillä enempää kuin muillakaan. Lisäksi lääkkeellinen keskeytys, joka voidaan nykyään toteuttaa huomattavassa osassa keskeytyksiä, on vielä aiemmin käytössä ollutta kirurgista keskeytystä turvallisempi.
Lähde: https://www.kaypahoito.fi/hoi27050; THL: http://www.julkari.fi/handle/10024/138102.
Missä raskauden keskeytykset tehtäisiin jatkossa?
Kansalaisaloite tähtää siihen, että valtaosa keskeytyksistä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi toimintaan erikoistuneissa ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvoloissa sekä perusterveydenhuollon yksiköissä, kuten terveysasemilla, silloin kun kyse on lääkkeellisestä keskeytyksestä.
Nykyinen laki edellyttää keskeytysten ohjaamista sairaalaan. Vaatimus on tarpeeton, sillä yli 95 % keskeytyksistä tehdään lääkkeellisesti.
Nykyisen lain vaatimukset pitkittävät keskeytysprosessia tarpeettomasti, vaikka raskaudenkeskeytys on yleensä kiireellinen asia. Lain uudistaminen mahdollistaisi sen, että raskaudenkeskeytys, ehkäisyneuvonta ja jatkoehkäisyn toteuttaminen voitaisiin suorittaa keskitetysti samassa paikassa. Tässä tapauksessa hakijan ei tarvitsisi olla yhteydessä useisiin terveydenhuollon pisteisiin, ja hän voisi saada palvelua asiaan erityisesti perehtyneeltä terveydenhuollon henkilöstöltä.
Miksi nykyinen laki ei riitä, jos keskeytyksen saavat käytännössä kaikki?
Nykyinen laki ei tunnusta raskaana olevan oikeutta päättää itse omasta lisääntymisestään. Jotta naisten kehollinen itsemääräämisoikeus voisi toteutua maassamme, niin laki vaatii muutosta. Laki edellyttää keskeytystä hakevan erittelevän syyt, joihin vedoten hän hakee keskeytystä. Näin ollen laki edellyttää lääkärin arviota keskeytystä pyytävän perusteluiden pätevyydestä, eikä itsemääräämisoikeus toteudu.
Nykyinen laki sallii lääkärille mahdollisuuden arvioida keskeytystä pyytävän perusteluiden pätevyyttä. Suomessa ei viime vuosilta ole julkisesti tiedossa tapauksia, joissa lääkäri olisi lopulta kieltäytynyt keskeytyslausunnon kirjoittamisesta. Lääkärit saattavat kuitenkin yrittää vaikuttaa päätökseen kritisoimalla sitä tai yrittämällä ympäripuhua keskeytystä hakevaa. Tilanne voi olla hakijan kannalta nöyryyttävä lääkärin arvioidessa ja mahdollisesti jopa arvostellessa hänen elämäntilannettaan ja ratkaisujaan. Siksi nykyisen lain vaatimat perustellut raskaudenkeskeytykset ylittävät itsemääräämisoikeuden rajat. Syyt raskaudenkeskeytykseen eivät kuulu kenellekään, vaan raskauden keskeyttäminen on raskaana olevan oma päätös. Syitä ei voi arvottaa.
Kaikkiaan nykyinen laki on turhan monimutkainen ja epäoikeudenmukainen. Uusi laki vähentäisi parhaimmillaan sekä yksilön että yhteiskunnan kuormitusta. Pyyntöperustainen raskaudenkeskeytys on tärkeää kirjata lakiin, jotta itsemääräämisoikeus toteutuu sekä käytännössä että lain kirjaimen tasolla.
Miksi moni sellainen Euroopan maa on merkitty OmaTahto2020-kampanjan kartoissa pyynnöstä saatavan abortin maaksi, vaikka todellisuudessa abortin saaminen voi olla vaikeaa?
Laki ja käytäntö voivat vaihdella suurestikin eri maiden sisälle. On valitettava tosiasia, että vaikka esimerkiksi Italiassa laki takaa raskaudenkeskeytyksen pyynnöstä, niin todellisuudessa sen saaminen on voi olla hankalaa. Monissa maissa laki antaa terveydenhuollon henkilökunnalle oikeuden kieltäytyä raskaudenkeskeytykseen osallistumisesta. Italiassa jopa 80 % lääkäreistä kieltäytyy abortin tekemisestä.
Irlannissa tuli vuoden 2019 alusta voimaan liberaali aborttilaki, joka sallii abortin raskaana olevan pyynnöstä. Todellisuudessa läheskään kaikki lääkärit ja sairaalat eivät valmiita toteuttamaan uuden lain mukaisia raskaudenkeskeytyksiä.
Suomessa laki on tiukka, mutta käytäntö liberaali. OmaTahto2020-kampanja kuitenkin katsoo, että lain täytyy taata jokaiselle itsemääräämisoikeus ja siksi abortin saamisen pitää perustua omaan tahtoon. Lisäksi sekä järjestelmää että aborttia hakevaa kuormittavasta kahden lääkärin lausunnon vaatimisesta pitää luopua.
Miksi puhumme naisista, vaikka kaikki raskaana olevat eivät ole naisia?
Kaikki raskaana olevat eivät ole naisia, mutta oikeudesta aborttiin on voitava keskustella sukupuolittuneena vallankäyttönä. Aborttioikeutta rajoittamalla tai abortin kieltämällä on haluttu rajoittaa nimenomaan naisten oikeutta päättää omasta kehostaan ja lisääntymisestään. Naisten kehojen, lisääntymisen ja seksuaalioikeuksien kontrolloinnilla on pitkä historia, joka ulottuu kaikkialle maailmaan. OmaTahto2020-kampanja haluaa huomioida sen, että aborttioikeudessa on kyse erityisesti naisten oikeudesta päättää omasta kehostaan. Samalla haluamme huomioida sen, että raskaudenkeskeytyksissä on kyse muidenkin kuin naisten kehoista. Siksi esitämme kansalaisaloitteen lakiehdotuksessa, ettei laissa puhuta enää naisista, vaan raskaana olevista. Samoin kampanjan materiaaleissa puhumme myös raskaana olevista
Kysyttävää?
Vastaamme mielellämme kampanjaa koskeviin kysymyksiin! Yhteystietomme löydät täältä.
